Tänään vietimme lapsenlapsemme ristiäisiä. Rakas pieni poika sai kasteessa nimen
Miro Petteri Olavi. Juhlia vietettiin perhepiirissä ja sää oli myös meille suosiollinen. Saimme istua pihalla nauttimassa 24 asteen lämmöstä mikä on hyvin outoa syyskuussa.
Täytekakku ja voileipäkakut oli meidän valmistuslistalla. Minä tein täytekakun ja mies voileipäkakut.
Kakun pohjat tein valmiiksi viikko sitten. Pakastin ne ja sulamaan eilen aamulla. Täytin pohjat eilen ja sai maustua yön yli jääkaapissa. Tein ison kakun koska halusin siitä näyttävän. Koristelut tein tänä aamuna.
Kakku koostui kahdesta pohjasta. Yhteen pohjaan tuli 10 kananmunaa, 2.5 dl sokeria, 2.5 dl vehnäjauhoja ja 2.5 dl perunajauhoja.Vatkataan munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Tähän kannattaa todella käyttää aikaa. Se palkitsee lopputuloksessa. Vehnä-ja perunajauhot lisätään siivilän kautta pikkuhiljaa taikinan joukkoon. Ne käännellään joukkoon ei vatkata jotta taikinan kuohkeus ei häviäisi.Paistetaan noin 45 min 175 asteessa. Vuokana mulla oli 30cm korkea vuoka.
Kaksi eri täytettä.
Täyte 1 : Vatkaa 5 dl kermaa vaahdoksi, lisää joukkoon 200 gr vaniljarahkaa ja jatka vatkaamista. Lisää 400 gr marjoja( mulla oli pakastevadelmia) ja lopuksi joukkoon 4 rkl vaniljakreemi jauhetta. Se tekee moussesta kiinteää. Korvaa liivatteen.
Täyte 2. Vatkaa 5dl kermaa vaahdoksi,lisää 200 gr vaniljarahkaa ja jatka vatkaamista. Sulata 300gr valkoista suklaata vesihauteessa.Anna jäähtyä ja lisää täytteen joukkoon.Lisää myös 4rkl vaniljakreemijauhetta.
Vauvahahmot tein eilen silikonimuotin avulla sokerimassasta. Sokerimassan värjäsin ensin Wiltonin pastavärillä Ivory. Sitä lisätään tippa kerrallaan massan joukkoon kunnes saadaan haluttu ihon sävy.Hiukset olen maalannut Rainbow Dust värillä Milk Chocolate. Itse kävin ostamassa ne Raisiosta leivontapuoti Confettista. Samoja tuotteita löytyy monesta leivontapuodista ja jopa tavaratalosta.
Kaikki pienet kukat ovat syötäviä. Ne kävin eilen ostamassa Nousiaisista puutarhasta joka kasvattaa pelkästään syötäviä kukkasia. www.mimis.fi.Todella vaikuttava paikka. Kaikki kasvit poimitaan käsin ja koko prosessi on käsityötä.En edes tiennyt mitä kaikkea voi syödä.
Tämä pallukka ei ole syötävä. Nämä pitkät kukat hain aamulla kukkakaupasta ja ne oli upotettu kakkuun sellaisiin kukkapiikkeihin
Syötävät sarviorvokki ja peikonkakkara.
Kakku on päällystetty voikreemillä minkä salaisuus on pitkässä vatkaus ajassa. Kreemin on oltava valkoista ja kuohkeaa.Silloin se on täydellistä.Osa kreemistä olen värjännyt sinisellä pastavärillä minkä olen levittänyt palettiveitsen avulla kakun pintaan.
Mies teki kaksi voileipäkakkua ja minä hoidin koristelut.
Vauva lepää suolaheinän päällä.Kaikki koristeet ovat syötäviä. Tässä kurkkuyrtinkukka, hunajakukka sekä punakaalin verso. Reunoilla persiljaa. Tässä voileipäkakussa on mm.kinkkua,punasipulia,sipulikurkkusalaattia,juustoraastetta,majoneesia,ruohosipuli tuore-juustoa ja mausteita. Päällä savuporo tuorejuustoa joka oli notkistettu majoneesilla.
Hunajakukka, kurkkuyrtinkukka ja punakaalin verso.
Toinen voileipäkakku oli tehty tonnikalatäytteellä. Siinä oli tonnikalaa, majoneesia, yrttitarha tuorejuustoa,punasipulia,pilkottua tilliä, purjoa,pippuria ja yrttimausteita. Kakun päällinen on Tzatziki tuorejuusto.Koristeet jälleen syötäviä. Kehäkukka, punakaalin verso, kurkkuyrtin kukka ja rakuunaa.
Tämä vauvakoriste ei ole syötävä vaan keraaminen.
Lopuksi vielä teksti minkä kirjoitin Miron synnyttyä 21.6.2018
Sinä❤️
Sinä saavuit elämäämme aamuyön tunteina.Sinua oli odotettu 40 viikkoa ja 4 päivää.
Ei mennyt päivääkään siitä kun sain tietää sinusta etten olisi sinua ajatellut. Mietin minkälainen masukki siellä äidin vatsassa kasvaa. Äidin vatsassa ketä vielä kutsun lapseksi vaikka hän on aikuinen ja on nyt itse äiti. Lapset ovat vanhemmilleen lapsia oli he sitten 5 tai 50 kymppisiä.
Muistan kun eilisen kun itse kannoin kolmea masukkia.
Muistan sen tunteiden myrskyn ja ylpeyden kun omat pikku masukit syntyivät. Mutta sinä. Sinä olet jotain erityistä.
Sinä olet meidän ensimmäinen lapsenlapsi. Olet täydellinen pienine sorminesi ja varpainesi. Sinulla on enemmän hiuksia kuin isälläsi tällä hetkellä.Kun katson sinua minua itkettää.
Sydän on pakahtua rakkaudesta. Miten noin pieni ihminen voikin täyttää rakkaudella kaikki ympärillä olevat.
Me emme tienneet tuleeko masusta pieni tyttö vai poika. Sillä ei ollut mitään merkitystä koko odotusaikana. Itse myöskin osasit sen hyvin peittää kun vanhempasi kävivät ultrassa. Pidit kätesi jalkojen välissä , halusit pitää salaisuuden loppuun asti ja hyvin siinä onnistuit.
Minä näin sinut ensimmäisen kerran kun syntymästäsi oli kulunut noin 10 tuntia. En päässyt nopeammin sairaalaan. Sairaalassa on hassut vierailuajat. Syystä varmaankin.
Tuhisit siellä omassa pikkupedissä sininen pipo päässä ja samanväriset villasukat jalassa. Sinulla taisi olla hieman kylmä koska äidin masussa oli paljon lämpimämpää. Jotkut kiltit tädit ovat kutoneet pieniä pipoja ja sukkia sairaalan vauvoille.Siirryit köllöttelemään äidin kainaloon. Siinä on turvallista olla. Tästä lähtee teidän yhteinen elämä. Sinä, äiti Jennifer ja isä Jani. Te olette nyt perhe. Niin ja perheeseen kuuluu vielä Pinja joka taatusti on ihmeissään kun sinä menet omaan kotiin. Teistä tulee taatusti kaverit.
Toivon sinulle pieni rakas turvallista lapsuutta ja suuria seikkailuja. Me tuemme sinua jokaisella askeleella.Isovanhemmat ovat siitä kivoja että meillä on lupa hemmotella. Se on vähän niinkuin meidän etuoikeus.
Onneksi ukkisi on töissä koska muuten olisi jo ostanut kaupasta sekä juna että autoradan. Olisi varmaan koonnut ne isäsi kanssa valmiiksi.
Moni on kysynyt miksi minua sitten kutsutaan. Sinä saat päättää sen sitten aikanaan. Saat kutsua miksi haluat. Tällä hetkellä kutsun itseäni mormoriksi❤️ ja sitä haluan sinulle olla oma lapsenlapseni.
Kiitollinen tästä upeasta ristiäispäivästä. Rakkaudella Mormor!
Kiitos kun piipahdit blogissani //Lena
Post a Comment
Kiitos kun vierailit blogissani.Thank you for stopping by!