Taidepäiväkirja

Eilen jatkoin art journalia pienemmässä muodossa mutta edelleen pohjana tapettikirja.

Tällä kertaa ei tekstiä eikä kuvia. Pelkkää väriä.

Sanotaan ettei abstractia taidetta tekevä ja taidekouluja käymätön ole oikea taiteilija. Tämä ei ole totta.Taide on jotain mikä kumpuaa syvältä sielusta. Minulle taide on tapa ilmaista itseäni juuri sillä hetkellä kun näen valkoisen taulupohjan tai paperin edessäni. Taide syntyy tunteesta, ympäristöstä, musiikista, muistoista. Taide syntyy ilosta, surusta, haaveista. Siitä valtavasta ilosta kun näen pöydälläni sotkuisen kasan maaliputkiloita ja palettiveitsiä. Taide on monimuotoista. Siihen ei tarvita kalliita varusteita. Vähemmälläkin pärjää. Taidetta syntyy kierrättämällä. Kotonta löytyy paljon mitä voi hyödyntää. Täytyy vaan katsoa uusin silmin ympärilleen. Arvostetaan kaikkia kädentaitajia eikä tuomita. Luova ihminen on käyttänyt satoja jopa tuhansia tunteja, unettomia öitä, on turhautunut ja melkein luovuttanut koska ei ole mielestään tarpeeksi hyvä.Maailman ollessa tällä hetkellä melko musta ja kaaottinen minä tarvitsen väriä ympärilleni. Ja minä taiteilen itselleni koska se on parasta terapiaa maailman ollessa niin sekasortoisessa tilassa.

Lena